Osakaskunnan säännöt

YHTEISEN VESIALUEEN OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT

Osakaskunnan nimi:                   Pudasjärven Osakaskunta      

 Kotipaikka:                                      Kannonkoski                                 

 Sijaintikunta/kunnat:                     Kannonkoski    

 Kylä:                                                 Pudasjärvi

 Kiinteistötunnus/tunnukset:         216-403-876-51

 Osakaskunnan yhteinen vesialue sijaitsee seuraavissa vesistöissä ja vesistön osissa:

Osissa Kivijärveä, Enonjärveä ja Kannonjärveä sekä Pudasjärvi, Syväjärvi ja Potmonjärvi, Pitkäjärvi ja Haapajärvi ja on pinta-alaltaan 3777,9 hehtaaria.

Lisäksi osakaskunnan yhteiseen alueeseen kuuluvat em. vesistöihin ja vesistön osiin liittyvät yhteisen vesialueen kanssa samalla kiinteistötunnuksella olevat vesijättö- ja muut yhteiset alueet.

Osakaskunta toimii kalastuslaissa (286/82) tarkoitettuna kalastuskuntana.

Osakaskunta on kokouksessaan 29. päivänä huhtikuuta 2014 hyväksynyt itselleen seuraavat säännöt:

1 §

Osakaskunta valitsee hoitokunnan, johon kuuluu 6 jäsentä, sekä heille henkilökohtaiset varamiehet. Hoitokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta. Ensi kerran valituista hoitokunnan jäsenistä eroaa ensimmäisen vuoden lopussa arpomalla valittavat puolet hoitokunnan jäsenistä sekä heidän varamiehensä ja heidän tilalleen valitaan uudet jäsenet ja henkilökohtaiset varamiehet seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi. Sen jälkeen erovuoroisuus ratkaistaan siten, että puolet hoitokunnan jäsenistä on valitsemisjärjestyksessä kunakin vuonna erovuorossa.

Hoitokunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vuodeksi kerrallaan.

Hoitokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän henkilökohtaisista varamiehistään on saapuvilla.

Hoitokunnan kokouksissa johtaa puhetta hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.

Hoitokunnan päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

Hoitokunnan puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja käyttää hoitokunnan puolesta puhevaltaa tuomioistuimessa ja viranomaisen luona, jollei hoitokunta jossakin asiassa erikseen määrää toista asiamiestä.  

2 §

Sen lisäksi mitä kalastuslaissa ja yhteisaluelaissa sekä niiden nojalla muutoin on säädetty tai määrätty tulee hoitokunnan:

1) johtaa osakaskunnan toimintaa;

2) valvoa osakaskunnan etua;

3) tehdä osakaskunnan kokoukselle osakaskunnan toimintaa koskevia ehdotuksia ja valmistella osakaskunnan kokouksessa esille tulevat asiat;

4) panna täytäntöön osakaskunnan kokouksen päätökset sekä huolehtia niiden tiedottamisesta;

5) huolehtia osakaskunnan taloudenpidosta ja omaisuudesta;

6) edustaa osakaskuntaa yhteisen kalaveden ja siihen liittyvien samalla kiinteistötunnuksella olevien vesijättö- ja muiden yhteisten alueiden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa yksityistä osakasta ja kolmatta henkilöä kohtaan;

7) pitää luetteloa osakaskunnan osakkaista ja heidän äänimääristään;

8) valvoa osakaskunnan sääntöjen ja päätösten noudattamista;

9) ilmoittaa hoitokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tultua valituiksi heidän nimensä ja postiosoitteensa aluehallintovirastolle, asianomaiselle maanmittaus-toimistolle sekä sen kalastus(kalatalous)alueen hallitukselle, jonka alueella osakaskunta toimii; sekä 

10) käsitellä ja päättää suostumuksen antaminen laiturin, kaapeleiden (vesilaki 1 luvun 28 §) tai muiden sellaisten merkitykseltään vähäisten laitteiden sijoittamiseksi yhteiselle vesialueelle (vesilaki 4 luvun 5 §); suostumukset kilpailujen ja muiden järjestettyjen tilaisuuksien (kalastuslaki 8 § 1 mom.) yms. toimintojen järjestämiseksi (maastoliikennelaki 4 § 2 mom., vesiliikennelaki 21 § 4 mom.); suostumukset vähäisiin ruoppauksiin ja ruoppausmassojen sijoittamiseen (vesilaki 1 luvun 30 §, vesilaki 4 luvun 6 §) sekä suostumukset kalastus- ym. tutkimuksiin osakaskunnan alueella.

3 §

Osakaskunnan nimen kirjoittaa hoitokunnan puheenjohtaja yksin tai varapuheenjohtaja ja yksi hoitokunnan jäsen yhdessä.  

                                         4 §

Osakaskunnan varsinainen kokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä.

 Varsinaisessa kokouksessa:

 1) esitetään hoitokunnan kertomus edelliseltä toimintavuodelta;

2) esitetään edellisen vuoden tilit ja toiminnantarkastajain lausunto tilien ja hallinnon hoidosta;

3) päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hoitokunnalle ja vastuullisille toimihenkilöille;

4) käsitellään yhteisen vesialueen kalastusta ja muuta käyttöä koskevat asiat;

5) määrätään hoitokunnan jäsenten, toiminnantarkastajain, kokousedustajain ja muiden toimihenkilöiden palkkiot;

6) hyväksytään osakaskunnalle tulo- ja menoarvio kuluvaksi vuodeksi;

7) valitaan hoitokunnan erovuorossa olevien jäsenten tilalle seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi 3 jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varamiehet sekä päätetään kuka hoitokunnan jäsenistä kutsuu koolle hoitokunnan ensimmäisen kokouksen;

8) valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varamiehet tarkastamaan kuluvan toimintavuoden hallintoa ja tilejä;

9) valitaan osakaskunnan edustaja ja hänelle varamies kalastus(kalatalous)alueen kokouksiin;

10) päätetään metsästyksestä vesialueella;

11) päätetään muista kokouskutsussa mainituista asioista; sekä

12) käsitellään muut esille tulevat asiat.

                                          5 §

Osakaskunta voi periä osakaskunnan kalavedessä kalastavilta pyydysten yksiköintiin perustuvan maksun, jonka suuruus määrätään osakaskunnan kokouksessa. Muiden kuin osakkaiden maksut voidaan määrätä suuremmiksi kuin osakkaiden maksut.

Milloin osakaskunta myöntää muita kuin pyydysten yksiköintiin perustuvia kalastusoikeuksia taikka vuokraa vesialueen tai osan siitä, tehdään päätös maksusta tai vuokrasta erikseen.

Osakaskunta voi kalaveden hoitoa ja muita osakaskunnan menoja varten määrätä osakkaiden suoritettavaksi kunkin vesialueosuutta vastaavan maksun. Maksun ja vuokran perusteet käsitellään osakaskunnan kokouksessa.

Oikeus kalaveden käyttöön määräytyy pyydysyksikköjen perusteella siten, että kalavedessä käytettyjen pyydysyksiköiden kokonaismäärä on enintään 7555 pyydysyksikköä.

Eri pyydyksiä kohti lasketaan pyydysten yksikköarvot seuraavasti:

trooli                                                               0 yksikköä

verkko (3 mx30 mtai alle)                       2 yksikköä

verkko (yli 3 mx 30 m)                               3 yksikköä

katiska                                                           1 yksikköä

nuotta                                                          20 yksikköä

talvinuotta                                                     20 yksikköä

pitkäsiima (100 koukkua)                         2 yksikköä

rantarysä                                                       2 yksikköä

rysä, korkeus 2,0 mtai alle                       5 yksikköä

rysä, korkeus yli 2,0 m                            10 yksikköä

avorysä ja paunetti                                  20 yksikköä

uistin                                                              0 yksikköä

mademerta                                        2 yksikköä

rapumerta                                                     1 yksikköä

kaikenlainen koukut ( 5 kpl)                       ___ yksikköä

tuulastus                                                         ___  yksikköä

Satunnaisesti käytettävien pyydysten ja pyyntivälineiden, joilla kalaveden tuoton talteenoton kannalta on vähäinen merkitys, yksiköinnistä tehdään päätös tarvittaessa.

1) Osakkaiden kesken jaetaan 5000 pyydysyksikköä. Jako suoritetaan kunkin osakkaan vesialueosuuden mukaan tasoittamalla murto-osat lähinnä suuremmaksi kokonaisluvuksi. Jaon perusteena käytetään kiinteistöjen yhteistä vesialueosuuslukua.

Pyydysyksiköt voidaan jakaa osakaskunnan päätöksellä myös muun perusteen mukaan kokouksen päättämällä tavalla.

2) Kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvien (KL 9 §:n) kotitarve- ja virkistyskalastusta varten varataan 1555 pyydysyksikköä.

3) Ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta, pienosakkaiden lisäyksiköiksi ja muita erikoislupia varten varataan 1000 pyydysyksikköä.

6 §

Osakaskunnan toiminta- ja tilivuosi on kalenterivuosi. Osakaskunnan tilit, selostus toiminnasta ja muut tarvittavat asiakirjat on annettava toiminnantarkastajille ennen helmikuun loppua. Toiminnantarkastajien on annettava kertomuksensa hoitokunnalle ennen maaliskuun loppua.

7 §

Osakaskunnan päätäntävaltaa käyttää osakaskunnan kokous. Osakaskunnan kokouksen kutsuu koolle hoitokunta.

Osakaskunnan kokouksesta kuulutetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, osakaskunnan kotisivuilla ja ilmoitetaan kirjekortilla niille toisesta kunnasta oleville osakkaille, joiden osoite on osakaskunnan hoitokunnan tiedossa. Kuulutus on julkaistava ja kirjekortit on postitettava vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta.

Kokouskutsussa tulee olla mainittuna kokouksen aika, paikka ja siellä ratkaistavat asiat sekä missä ja milloin kokouksesta laadittu tarkistettu pöytäkirja pidetään asianosaisten nähtävänä.

Tarkastettu pöytäkirja pidetään nähtävänä kokouskutsussa ilmoitetussa paikassa seitsemännestä kokouspäivän jälkeisestä päivästä lukien siihen saakka kunnes kokouspäivästä on kulunut 21 päivää.

Kokouksessa ei saa päättää asioista, joista kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.

Milloin osakaskunnan osakas haluaa osakaskunnan varsinaisessa kokouksessa päätettäväksi asian, on aloite tehtävä kirjallisena hoitokunnalle tammikuun loppuun mennessä.

8 §

Osakaskunnan kokouksen päätökset saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon edellä sääntöjen 7 §:ssä mainitulla tavalla.

 Selvitys osakaskunnan hoitokunnan toiminnasta ja hoitokunnan päätöksistä, kalastus(kalatalous)alueen kalastuslain mukaisesti antamat päätökset, osakaskunnalle annetut haasteet sekä julkisen viranomaisen päätökset, määräykset ja tiedonannot saatetaan osakaskunnan osakkaiden ja muiden asianosaisten tietoon ilmoittamalla niistä lähinnä seuraavassa osakaskunnan kokouksessa.